Aikuisvihreitä ajatuksia Yhdenvertaisuuden puolesta

Oma tyyli vaatevalinnoissa

Jotkut ovat muodin orjia ja toiset taas tietävät sen, mitä haluavat viestittää ulkoisella olemuksellaan. Miltä vaikuttaa mieshenkilö, joka haluaa pukeutua kukkamekkoon tai naishenkilö, jolle miesten farkut ovat se oma juttu?

 

Itse olen aina ollut aika tietoinen siitä, mistä pidän. Kuitenkin jonkinasteista tyylinmuutosta olen viime aikoina harrastanut ja syitä siihen on monia. Haluan olla itseni näköinen. Minun on korostettava itseni monipuolisuutta ja nautittava omasta tyylistäni.

 

Voimakkaat värit ovat niitä, joista pidän. Musta sopii minulle ja sitä olenkin käyttänyt pitkään. Lapsuudessani ja nuoruudessani pukeuduin usein siniseen, enkä ole siitäkään luopunut. Samoin punainen on ollut minulle tärkeä väri. Lisäksi vihreä on ollut minulle mieluisa väri. Nykyisin pidän erityisesti mustan ohella tumman- ja viininpunaisesta, violetista, tummansinisestä ja turkoosista. Sen sijaan harmaa ja ruskea ovat värejä, jotka kierrän kaukaa. Valkoinen ja keltainen taas ovat värejä, joissa lika näkyy helposti.

 

Tyyliini muutoksena on tullut se, että nykyisin käytän piilolinssejä tosi usein. Samoin laihduttuani jonkin verran tavallisistakin kaupoista on alkanut löytyä itselleni sopivia kokoja yhä enemmän, vaikkakin joissakin paikoissa en mahdu tarjonnan mahdollisuuksien piiriin.

 

Useimmat takkini ovat mustia. Kauluspaidat ovat jotenkin jääneet käyttötottumuksiini. Koska vaihdoin selkärepusta olkalaukkuun, olen alkanut pitää neuleistakin, enkä tarvitse paidan taskua kännykälle välttämättä. Housujeni ei tarvitse olla aina vain mustia tai sinisiä.

 

Kuvassani näkyy uutta tyyliäni. Saatte arvostella, kritisoida ja ehdottaa muutoksia. Tyylinmuutosehdotuksia otan mielelläni vastaan. Olisin myös kiinnostunut kuulemaan teidän lukijoiden tyylivalinnoista.

 

t. Jukka

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Housujen väri taitaa olla vähän sinne päin kuin Nallella, mutta noin yleisesti ottaen lienee ainakin yläpään vaatetukseen hyvä valita värejä, jotka sopivat naamaan. Musta näkyisi sopivan.

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288337762811...

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Itse asiassa chinot ovat tummanpunaiset. :)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Tummanpunaiset chinot ovat hyvät. Se on tyylikäs väri ja nostaa päätään pitkästä aikaa 90-luvun jälkeen.

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen Vastaus kommenttiin #4

Toki siinä on se, että niiden kanssa ei voi pukea ihan kaikkia paitoja, toisin kuin esimerkiksi mustien farkkujen.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tuo tyylisi on kovin retrohenkinen, Osuuskaupan Arvilla oli 70-luvulla samantyylinen uniformu tummine tikkitakkeineen ja lipallisine päähineineen.

Aurinkoisena päivänä musta vaatetus on turhankin lämmin, ehkä ilmaisua kannattaisi senkin vuoksi hieman vapauttaa ja kulkea reilusti takki auki, jolloin takin etumuksen alta paljastuva paidan kuviointi tuo yksityiskohtaista piristettä olemukseen.

Myös jokin sopiva rintanappi rikkoo yhtenäisen ja kieltämättä virallisenoloisen tumman pinnan.

" Haluan olla itseni näköinen"

Minä en, välttämättä.

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Itse asiassa tuo kuva on otettu aprillipäivänä, jolloin oli viileää. Rintanappia en keinonahkaan aio upottaa. Paitakin oli musta, joten eipä sekään olisi muuttanut tyyliä juurikaan...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Yhtenäinen musta antaa uhkaavan vaikutelman, tosin se myös jämäköittää. Itsekin käytän usein täysmustaa vaatetusta kengistä alkaen aina reisitaskuhousuja myöten. Niinpä minua luullaankin nuohoojaksi varsin yleisesti.

Viininpunainen ja musta sopivat täydelleen yhteen, kuin nyrkki värisilmään, siinä mielessä yhdistelmäsi on kohdillaan.

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen Vastaus kommenttiin #6

Haluankin näyttää hiukan vahvemmalta ja miehekkäämmältä. En myöskään halua antaa tylsän ihmisen kuvaa itsestäni.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #8

Mutta, mutta mikäs vika tylsässä on?
Siis edellyttäen että on eri tylsä hemuli
Minä olen ainakin löytänyt sisäisen tylsän keski-ikäisen paksun kääkän ja pukeudun sen mukaisesti koska ei tarvitse enää niin vaikutusta tehdä
Se mukavaa on

Suosin aina epämuodikasta 80-lukulaista funktionaalista spurgulaisuutta
Se helppo tyyli on sisältäen että päälle heitetään mikä nyt auttavasti puhtaana tahi edes vähemmän hienhajuisena saatavilla on
Loistavaan hintaan tätä mallistoa tarjoavat halpakaupat ympär ämpär kotomaan

Taitaa olla eräänlainen vastaisku sille kun nuorena oli ns joulukuusi
Oli ties mitä panosvyötä ja killutinta

Seuraavaksi kun keski-iästä siirtyy vanhuuteen aion esittää dementikkoa ja kävellä kalsareissa kesät talvet kun laiska olen

Silleen että achtung vaan

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen Vastaus kommenttiin #9

Kukin mieluiseensa tapaan. Antaa kaikkien kukkien kukkia. :)

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Tänään ajattelin pukeutua punaraitaiseen flanellipaitaan, mustiin enstex-puolihaalareihin jotka ovat palvelleet neljänneksen vuosisstaa, ainakin, ja ulos mennessäni kuvioituun, löysään villapaitaan. Jalkaan harmaat tarralenkkarit. Päivän lämmetessä en tarvitse käsineitä, ja tukkakin saa hulmuta vapaana. Partaveden sijaan hieman tervan tuoksahdusta. Tosin pitäisi käydä kaupassa, mikä rajoittaa.
Tyylini poikkeaa pohjoiskarjalaisesta perinnepukeutumisesta, mutta ei olennaisesti.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Jopas jotakin; suomalaiset miehet perustelemassa vaatevalintojaan!

Mutta jokainen pukeutuu joka päivä jotenkin, eikä loputulos varmaan kenelläkään ole täysin sattumanvarainen. Jos minulla jonain päivänä ei ole farkkuja ja collegea, on tilanne varmasti poikkeuksellinen. Okei: kesän lämmössä yläosaksi riittää lyhythihainen paita.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Mä olen niin kaikkiruokainen muiden ja oman tyylini suhteen että voisi sanoa minun kadottaneen tyylitajuni. Kun elää puolisyrjäytynyttä elämää (mikä nykyään on mainstreamia) se heijastuu koko habitukseen. Myös se että asuu maahanmuuttoalueella tekee että tulkittavia ulkonäköjä on todella paljon ja vaikutteita tulee laidasta laitaan jatkuvalla syötöllä.
Kroonisena alipukeutujana olen alkanut pelkäämään että ihmiset loukkaantuvat hahmostani.
Tyyliopastajat ovat minusta aina naurettavia huijareita. Sellainen päällepäsmäyshän vaatisi pitkän humanistisesteettisen koulutuksen ja sosiologia/yhteiskuntatieteet vielä päälle!

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Onko "kroonisella alipukeutujalla" vaatetusta määrällä vai laadulla mitattuna liian vähän?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

; ) laadusta tuossa termissä kyllä on kyse ja jonkin asteen muodollisuudesta/sen puutteesta. Vähäpukeutuneisuus muuten saattaa olla yksi alipukeutumisen muoto ja joskus se voi olla ylipukeutumista koska naisella juhlapuku on usein hihaton etc.

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä

Yks juttu: värillä ja sävyllä on väliä.

Jotkut värit saavat ihmisen hehkumaan, jotkut taas latistavat.
Tämä on tietysti hyvin yksilöllistä, että mikä väri kenellekin sopii.

Onhan niitä väri- ja tyylikonsultteja, mutta omat silmät ja peili
kertoo kyllä totuuden ainakin minulle - niin, ja päivänvalo.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Käytän aika paljon ullakolta ja aitoista löytyneitä vanhoja pukuja ja puvuntakkeja irtotakkeina. Värit ovat tyypillisesti tummahkoja sekä hillittyjä. Toisaalta musta puku sekä joku räikeän värinen paita tai räväkällä kuviolla oleva t-paita on myös toimiva yhdistelmä.